Menu
Menu
Menu
Askarruttaako jokin asia asumisoikeusasumisessa? Katso, löytyykö vastaus useimmin kysytyistä kysymyksistä. Sivun alareunassa voit myös lähettää meille oman kysymyksesi.
Asumisoikeusasuminen tarkoittaa sitä, että henkilöllä on oikeus asua tietyssä asunnossa, kun siitä maksaa ensin asumisoikeusmaksun (enintään 15 % asunnon hinnasta + indeksiosuus) ja sen jälkeen kuukausittain käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa, mutta sitä ei voi ostaa omaksi.
Asumisoikeusasunto on suunnattu kaikille yli 18-vuotiaille, jotka haluavat yhdistää vuokra-asumisen joustavuuden ja omistusasumisen pysyvyyden. Asumisoikeusasumisen piirissä on laaja valikoima erilaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja kaiken ikäisille.
Sellaista ei ole, sillä asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista ylipäänsä. Asumisoikeus sopii erinomaisesti eri elämäntilanteissa eläville ihmisille: nuorille tai vanhoille yksin eläville, perheille, vasta eronneille ja senioreille, joiden lapset lensivät jo pois pesästä.
Asumisoikeusasuntoon ei ole tulorajoja. Alle 55-vuotiaita koskee kuitenkin varallisuusraja: asumisoikeusasuntoa ei voi saada alle 55-vuotias, jolla on kohtuullisen asumistason täyttävä omistusasunto haettavalla paikkakunnalla, tai riittävästi varallisuutta, jolla hän voi hankkia omaa tarvettaan vastaavan omistusasunnon tai peruskorjata nykyisen asuntonsa.
Varallisuutta ei saa olla niin paljon, että sen arvolla voisi rahoittaa puolet haetun asumisoikeusasunnon vapaasta markkina-arvosta. Velkaisesta omistusasunnosta voi vaihtaa asumisoikeusasuntoon edellyttäen, että samalla paikkakunnalla sijaitseva omistusasunto myydään. Muulla paikkakunnalla sijaitsevaa omistusasuntoa ei ole pakko myydä, mutta varallisuusrajat eivät saa ylittyä. Poikkeuksena ovat 55 vuotta täyttäneet hakijat. Heillä ei ole varallisuusrajoja.
Kyllä. Osaomistusasunnossa asukas asuu aluksi vuokralla, minkä jälkeen asunto on mahdollista lunastaa omaksi. Asumisoikeusasunnossa on puolestaan elinikäinen asumisoikeus, mutta sitä ei voi ostaa omaksi.
Asumisoikeusasumisessa yhdistyvät omistus- ja vuokra-asumisen hyvät puolet. Asumisoikeusasunto on riskitön, turvallinen ja joustava asumismuoto. Kun haluat muuttaa, sinun ei tarvitse huolehtia asunnon myymisestä ja saat maksamasi asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asumisoikeusasunto on vuokra-asuntoa pysyvämpi, koska talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta, mikäli asukas maksaa laskut ja käyttäytyy asiallisesti. Asut siis kuin omistaja, mutta huoletta kuin vuokralainen.
Asumisen kustannukset ovat kohtuuhintaiset vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin verrattuna. Tämän vahvistavat myös ARA:n säännöllisesti julkaisemat tilastot.
Asumisoikeusasuntoon pääsee maksamalla enintään 15 % asunnon alkuperäisestä hinnasta rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asumisesta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta. Lisäksi voi tulla myös käyttökohtaisia maksuja, kuten vesi- tai autopaikkamaksu.
Ennen asuntoon muuttamista peritään yhden tai kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruinen vakuus. Jos asumisoikeusasunnosta haluaa luopua, palautetaan asukkaalle sekä asumisoikeusmaksu rakennusindeksillä tarkistettuna että vakuusmaksu.
Hae ensin asumisoikeusjärjestysnumero. Saat numeron sen kunnan asuntotoimistosta, jonka alueelta haluat hakea asumisoikeusasuntoa.
Pääkaupunkiseudun kunnilla on yhteinen rekisteri, muilla kunnilla on omat kuntakohtaiset rekisterit.
Samalla järjestysnumerolla voit hakea asuntoa kaikilta asumisoikeusasuntoja välittäviltä yrityksiltä. Jos asuntoa hakee useampi hakija, asumisoikeuden saa pienimmällä järjestysnumerolla sitä hakeva. Järjestysnumerot eivät vanhene eivätkä poistu ennen kuin ne on kertaalleen käytetty.
Asukasvalinta on uudistunut 1.9.2023 alkaen. Siitä alkaen järjestysnumeroa haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Numero on valtakunnallinen ja voimassa kaksi vuotta. Vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa vuoden 2023 loppuun saakka.
Hakijat jakautuvat järjestysnumeroineen hyvin epätasaisesti eri asuinkohteiden välille. Jonotusaikaa on mahdotonta tarkasti arvioida, koska hakijatilanne rekisterissä elää koko ajan. Myös vapautuvien asuntojen määrää on vaikeaa ennustaa.
Järjestysnumeron voimassaoloa voit tiedustella sen kaupungin tai kunnan asuntotoimesta, josta olet numeron hakenut.
Asukasvalinta on uudistunut 1.9.2023 alkaen. Siitä alkaen järjestysnumero haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Numero on valtakunnallinen ja voimassa kaksi vuotta. Vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa 2023 vuoden loppuun saakka.
Asukasvalinta on uudistunut 1.9.2023 alkaen. Siitä alkaen järjestysnumero haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Numero on valtakunnallinen ja voimassa kaksi vuotta. Vanhat kuntakohtaiset järjestysnumerot ovat voimassa 2023 vuoden loppuun saakka.
Uuden järjestysnumeron hakeminen ei vaikuta vanhojen numeroiden voimassaoloon. Syyskuun 2023 alusta alkaen vuoden 2023 loppuun saakka tilanne voi siis olla se, että henkilöllä on voimassa yksi uusi ARA:lta saatu valtakunnallinen numero ja useita vanhoja kunta-/aluekohtaisia numeroita.
Järjestysnumero on kertakäyttöinen eli se lakkaa olemasta, kun olet hakenut ja saanut sillä asumisoikeusasunnon. Uusi järjestysnumero kannattaa hakea heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Kyllä. Kelalta on mahdollista saada asumistukea asumisoikeusasuntoon.
Kyllä. Asumisoikeusmaksua varten otetun velan korot voi vähentää verotuksessa.
Asunnon kunnossapidosta vastaavat asunnon omistaja ja asukas vastuunjakotaulukon mukaan.
Lähtökohtaisesti asukas voi tehdä asuntoon kunnossapito- ja korjaustöitä ilmoittamalla siitä asunnon omistajalle. Muutostöihin tarvitaan kuitenkin asunnon omistajan lupa. Omistajan suostumuksella tehdyistä töistä on mahdollista saada korvaus asunnosta luopumisen yhteydessä. Katso lisätietoja asunnon omistajan muutostyöohjeesta.
Asunnon vaihdolle on kaksi vaihtoehtoa: vaihto vapautuvaan asuntoon käyttämättömällä asumisoikeusjärjestysnumerolla tai asuntojen keskinäinen vaihto eli asunnon vaihtaminen toisen asumisoikeusasukkaan kanssa. Asuntojen keskinäinen vaihto voidaan aina tehdä vanhalla, nykyiseen asuntoon sidotulla järjestysnumerolla. Asumisoikeusasukkaat voivat keskenään sopia asuntojensa vaihtamisesta.
Asumisoikeuden haltija saa luovuttaa huoneiston väliaikaisesti toisen käytettäväksi, jos hän oleskelee toisella paikkakunnalla tilapäisesti työn, opintojen tai muun vastaavan syyn takia tai luovuttamiseen on muu erityinen syy. Huoneiston voi kuitenkin luovuttaa yhtäjaksoisesti enintään kahdeksi vuodeksi.
Asumisoikeudesta luovutaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti asunnon omistajalle. Kun asukas päättää luopua asumisoikeudestaan, hän saa takaisin asuntoon sijoittamansa asumisoikeusmaksun rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Mikäli huoneistoon on asumisen aikana tehty hyvitettäviä muutostöitä, tulee niiden maksukuitit ja isännöitsijältä saatu kirjallinen lupa muutostöille liittää luopumisilmoituksen yhteyteen. Asunnon omistava yhtiö myy asunnon asumisoikeuden aina itse eli asukkaan ei tarvitse huolehtia siitä.
Irtisanomisaika on kolme kuukautta.
Asumisoikeusmaksu palautetaan, kun sopimus on päättynyt.
Vakuusmaksu palautetaan kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä, kun vastikkeet on maksettu, kaikki avaimet on palautettu, isännöitsijä on tarkastanut huoneiston ja asiakkaan alkuperäinen sopimus on palautettu asunnon myyjälle, mikäli sitä ei ole pantattu pankkiin lainan vakuudeksi. Tarvittaessa vakuusmaksusta voidaan vähentää esimerkiksi lukon sarjoituksen tai asunnon siivouksen hinta, mikäli asukas on hukannut avaimia tai jättänyt loppusiivouksen tekemättä.
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä.