Asumisoikeusasuntojen määrä on kasvanut viimeisen vuoden sisällä, ja asuntoja on nyt 54 000 eri puolilla Suomea. Lisärakentamiselle onkin ollut tarvetta, sillä asumisoikeusasuntojen kysyntä on entisestään kasvanut lähes koko maassa. Yksi syy siihen ovat maltilliset kustannukset: asumisoikeusasuminen on yhä selvästi edullisempaa kuin vuokra-asuminen, vaikka yleisestikin asumisen kustannukset ovat nousussa.
Asumisoikeusasuntojen kuukausivastikkeet ovat selvästi edullisempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat, ja ero on kasvanut kuluvan vuoden aikana. Tämä selviää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n asuntomarkkinakatsauksesta, joka julkaistiin lokakuun lopussa.
Hintaerot ovat suurimpia pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ero on jopa lähes 55 prosenttia asumisoikeusasuntojen hyväksi, ja koko pääkaupunkiseudulla 45 prosenttia. Koko maan vertailussa ero on 22 prosenttia.
Eroa löytyy myös suhteessa ARA-vuokriin, joskin prosentit ovat pienempiä. Esimerkiksi Helsingissä ero on kaksi prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla 1,6 prosenttia asumisoikeusasumisen eduksi. Suurimmillaan ero ARA-vuokriin on Oulussa, 10 prosenttia.
Kustannusten nousu maltillista
Asumisen kustannukset ovat viime aikoina nousseet kaikissa asumismuodoissa eikä asumisoikeusasuminen ole tähän poikkeus. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet nousivat viimeisen vuoden aikana keskimäärin 0,9 prosenttia koko maassa. Esimerkiksi vuokralla asuminen on kuitenkin kallistunut suhteessa enemmän kuin asumisoikeusasuminen.
Suurimpia palasia asumisoikeusasumisen kustannuksissa ovat muun muassa korjauskulut, lainanhoitokulut ja lämmityskustannukset. Esimerkiksi ensi vuonna Asuntosäätiön käyttövastikkeista menee korjauskuluihin noin 20 prosenttia, lainanhoitokuluihin noin 40 prosenttia ja lämmityskustannuksiin vajaat 10 prosenttia.
– Lisäksi kooltaan pienempiä kustannuseriä ovat muun muassa vesi- ja jätevesimaksut, tonttivuokrat, kiinteistöverot ja kiinteistönhuoltokustannukset, kertoo Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Jari Riskilä.
– Kustannustason määrittelevät pitkälti asiat, joihin asumisoikeustoimijat eivät voi vaikuttaa. Ostamme tuotteita ja palveluita samoilta markkinoilta kuin muutkin, joten yleinen hintojen nousu vaikuttaa myös meidän kaikkien toimintaan.
Asumisoikeusasuminen yhdistää vuokra- ja omistusasumisen parhaat puolet
Suomeen on rakennettu viimeisen vuoden aikana lähes 2000 uutta asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntoja on 48 kunnassa. Uusille asunnoille on tarvetta, sillä aso-asumisen suosio kasvoi entisestään korona-aikana ja vakiintui hybridityön lisääntyessä. Noin 45 prosenttia asunnoista on pääkaupunkiseudulla, ja noin 55 prosenttia eri puolilla Suomea kaupungeissa tai kasvukeskuksissa.
Asumisoikeusasuminen on yhdistelmä vuokra-asumisen joustavuutta ja omistusasumisen takaamaa turvaa ja pysyvyyttä. Omistajan tavoin asumisoikeusasukas päättää itse, miten kauan haluaa asua kodissaan, mutta hänellä ei ole omistajan vastuita tai huolta asunnon myymisestä.
Asumisoikeusasuminen sopii erinomaisesti eri elämäntilanteissa oleville ihmisille: nuorille tai iäkkäämmille, yksin eläville, perheille, eronneille ja seniori-ikäisille.
Asumisoikeusasunnon saa maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on 10–15 prosenttia asunnon alkuperäisestä hinnasta. Tämän jälkeen asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta. Asukkaalta peritään ennen muuttoa tyypillisesti kahden kuukauden vastikkeen suuruinen vakuusmaksu, joka palautetaan pois muuttaessa, jos käyttövastikkeet on hoidettu ja asunto on hyvässä kunnossa.
Asukkaalla on asumisoikeusasuntoon elinikäinen asumisoikeus, mutta asuntoa ei voi lunastaa omaksi. Luopuessaan asumisoikeusasunnosta asukkaalla ei ole huolta asunnon jälleenmyynnistä. Asukas saa asunnosta luopuessaan maksamansa alkuperäisen asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.
Ensimmäiset asumisoikeustalot rakennettiin vuonna 1991, ja siitä saakka rakennuskustannusindeksi on ollut muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta nousujohteinen. Erityisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana nousu on ollut jyrkkää, minkä johdosta asumisoikeusasukkaat ovat asunnosta luopuessaan saaneet jopa kuusi prosenttia maksamaansa asumisoikeusmaksua suuremman summan palautuksena.