Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta toteaa yksimielisesti, että valtiovallan suunnittelema asumisoikeustuotannon lakkauttaminen ja muun ARA-tuotannon vähentäminen ovat toimenpiteinä asuntopoliittisesti epäonnistuneita ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaisia. Neuvottelukunnan mukaan valtion asumisoikeusjärjestelmässä näkemiin ongelmiin tulee vastata järjestelmää kehittämällä, ei uudistuotannon lakkauttamisella.
”Sen sijaan, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen lopetetaan, voitaisiin valtion riskiä vähentää ja myös tuen kohdentumista parantaa järjestelmää kehittämällä. Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lopettamisella aikaansaatavat säästöt jäävät marginaalisiksi. Jos huomioidaan rakentamisen kustannuksista valtiolle kertyvät verotulot, kuten valtiontalouden kokonaisuutta tarkasteltaessa tulee tehdä, uudistuotannon lakkauttaminen on valtiontalouden kannalta selvästi haitallinen toimenpide”, sanoo Asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jari Riskilä.
Hallituksen nuivaa suhtautumista asumisoikeusasumiseen selittää asumisoikeusjärjestelmään liittyvä valtion riski. Korkotukilainaan liittyvä valtion täytetakaus nähdään merkittävänä riskinä, koska asumisoikeuskohteiden pysyvien käyttö- ja luovutusrajoitusten vuoksi kohteilla ei katsota olevan vakuusarvoa.
”Korkotukilainat tulevat rahalaitoksilta ja valtion roolina on toimia täytetakauksen antajana ja korkohyvityksen maksajana omavastuukoron ylittävän koron osuudesta. Korkohyvitys maksetaan budjetin ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta. Vuonna 2024 kaikista vuosikymmenten aikana myönnetyistä korkotukilainoista aiheutuvaksi korkohyvityksen tarpeeksi arvioidaan nykyisissäkin korko-oloissa vain 180 miljoonaa euroa. Tästä vain pieni murto-osa kohdistuu asumisoikeusyhteisöjen korkotukilainoihin”, Riskilä kertoo.
Valtion tukea asuntotuotannolle on käytetty todistetun tehokkaasti vastasyklisenä lääkkeenä mm. 90-luvun lamaan ja myöhemmin finanssikriisiin. Tänä vuonna rakentamisen volyymi jää selvästi alle finanssikriisin aikaisen tason. Valtion tukeman asuntotuotannon voimakas jarruttaminen ja asumisoikeustuotannon lopettaminen pahentavat tilannetta entisestään.
”ARA-tuotannon merkittävä vähentäminen vaikeuttaa mm. pieni- ja keskituloisten ihmisten hakeutumista uusille ja kehittyville alueille ja heikentää erityisesti kaupunkikeskusten palvelualojen työvoiman saatavuutta. Erityisesti asumisoikeusasuminen on todettu tehokkaaksi keinoksi suurimmissa kaupungeissa lisääntyvän segregaation torjumisessa. Näissä ja lukuisissa muissakin suhteissa hallitusohjelman linjaukset asumisoikeustuotannon lakkauttamisesta ja muun ARA-tuotannon vähentämisestä ovat asuntopoliittisesti epäonnistuneita ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaisia”, Riskilä summaa asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan näkemyksen.
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita. Neuvottelukunnassa edustettuina ovat sekä asumisoikeuden haltijat että asumisoikeusyhteisöjen edustajat. Neuvottelukuntaan osallistuu lisäksi pysyviä asiantuntijaedustajia Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAsta, Valtiokonttorista ja ympäristöministeriöstä.
Lisätietoa:
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jari Riskilä (Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja), p. 040 756 3817, jari.riskila@asuntosaatio.fi