Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista (54 %) on huolissaan asumiskustannusten noususta. Pula kohtuuhintaisista asunnoista pahenee entisestään tulevina vuosina, mikäli Petteri Orpon hallituksen suunnitelmat ARA-tuotannon vähentämisestä toteutuvat.
Asuntosäätiön tutkimuksen (Kotionnellisuus 2023) mukaan asumiskustannusten yleinen nousu huolestuttaa eniten 35–44-vuotiaita suomalaisia (63 %).
”Suomalaisten huoli asumiskustannusten noususta on ajankohtaisempi kuin koskaan. Orpon hallituksen näkemys asumisen kohtuuhintaistumisesta vapaarahoitteista asuntotuotantoa lisäämällä on absurdi. Asuminen on monille suomalaisille jo nyt liian kallista erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä aiheuttaa vakavan ongelman kasvukeskuksien, ja koko yhteiskunnan elinvoimalle”, kertoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tuore asuntomarkkinakatsaus kertoo, että markkinaehtoisia vuokra-asuntoja oli keväällä 2023 tarjolla ennätysmäärä niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa. Runsaasta tarjonnasta huolimatta ARA-asuntojen kysyntä on kuitenkin säilynyt korkealla, ja ARA-vuokrien ero markkinavuokriin on jatkanut kasvuaan.
”Orpon hallituksen on kannettava vastuuta kaikista suomalaisista. Suomessa tarvitaan erilaisia asumismuotoja, jotta varmistetaan kaikille hyvä koti ja turvataan kaupunkien elinvoima. Kohtuuhintaisen kodin tulee sijaita lähellä työtä ja palveluja”, Kankainen sanoo.
Asumisoikeusasuminen on yksi keino tarjota kohtuuhintaista asumista
”Asumisoikeusasumisen suosio on lisääntynyt omistusasuntojen hintojen kallistuessa. Asumisoikeusasuntojen tuotannolla on vastattu kasvukeskuksissa uusien kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen esimerkiksi keskituloisten palkansaajien keskuudessa”, Kankainen kertoo.
Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan suomalaisista noin kolmannes (31 %) on huolissaan korkojen nousun heijastumisesta asumisen arkeen ja kustannuksiin.
”Asumisoikeusasuminen on monelle ihmiselle ainut vaihtoehto saada turvallinen, oman asunnon pysyvyyteen verrattava koti. Markkinahintaisiin omistusasuntoihin ei ole kaikilla mahdollisuutta saada lainkaan lainaa.”
”Yli 30-vuotiselle asumisoikeusjärjestelmälle on kysyntää suomalaisessa asuntomarkkinassa edelleen. Asuntopolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Ei tule unohtaa, että asuntopolitiikalla on ratkaiseva merkitys niin kansalaisten eriarvoistumiskehityksen kuin kaupunkien elinvoiman kehityksenkin kannalta”, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.
Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitettiin kolmatta kertaa suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. Toukokuussa 2023 toteutettuun väestökattavaan tutkimukseen osallistui 1 588 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.
Asuntosäätiön keskustelutilaisuudessa Suomi Areenassa keskiviikkona 28.6.2023 asiantuntijat ottavat kantaa kestävien yhteisöjen rakentamisen keinoihin sekä asumisen eriytymiskehityksen hillitsemiseen.
