Uuden hallituksen keskeisin asuntopoliittinen tavoite on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Hallitusohjelman mukaan toimivat asuntomarkkinat luovat suomalaisille mahdollisuuden asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa.
Samaan aikaan hallitusohjelmaan on ristiriitaisesti kirjattu, että uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä tukia. Toisin sanoen uusia asumisoikeustaloja ei voisi enää rakentaa.
On huolestuttavaa, että uusi hallitus haluaa ajaa alas yli 30 vuotta toimineen asumisoikeusjärjestelmän. Asumisoikeusasuminen vastaa erittäin hyvin useisiin nykypäivän haasteisiin, ja myös hallitusohjelman tavoitteisiin hyvästä asumisesta.
Suomalaiset kotitaloudet kipuilevat tällä hetkellä kasvaneiden korkokulujen ja elinkustannusten kanssa. Asumisoikeusasumiseen pääsee kiinni huomattavasti pienemmällä lainalla kuin omistusasuntoon, ja rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna palautettava asumisoikeusmaksu on hyvä ja riskitön sijoitus nykyisessä taloustilanteessa.
Omakustannusperusteinen asumisoikeusasuminen on kohtuuhintaista verrattuna vapaarahoitteiseen ja ARA-rahoitteiseen vuokra-asumiseen. Tämä ilmenee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vuosittain tekemästä selvityksestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat keskimäärin 45 prosenttia asumisoikeusasuntoja kalliimpia. Myös ARA-rahoitteiset vuokrat ovat lähes kaikilla alueilla selvästi kalliimpia kuin asumisoikeusasuntojen vastikkeet.
Asumisoikeusasuntojen rakentaminen tekee asuinalueen asukasrakenteesta moninaisen ja ehkäisee tehokkaasti segregaatiokehitystä. Tämä alueiden eriytymiskehitys on voimistuva ilmiö ja näkyy tyypillisesti huono-osaisuuden keskittymisenä. Asumisoikeusasumisen kaltaista, todistetusti tehokasta keinoa segregaation ehkäisemiseen, ei tulisi jättää käyttämättä.
Asumisoikeusasuntojen rakentamisella on ollut keskeinen suhdannepoliittinen rooli. 1990-luvun alun laman aikaan asumisoikeusasuntoja rakennettiin runsaasti, mikä osaltaan ylläpiti pystyssä suomalaista rakennusteollisuutta. Vuoden 2023 aikana jo yli 300 rakennusyritystä on mennyt konkurssiin ja tahti vain kiihtyy. Asumisoikeusasuntojen voimakas lisärakentaminen olisi myös tästä näkökulmasta erittäin tervetullutta.
Suomessa on runsaat 50 000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 100 000 suomalaista. Asumisoikeusasumisen yleistymisen esteenä ei ole ollut kysyntä vaan se, että asumisoikeusasuntoja ei ollut mahdollista rakentaa siinä määrin kuin kysyntä edellyttäisi.
Kirjaus asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamisesta on hälyttävä. Asumisoikeusasuntojen rakentamista ei pidä lopettaa, vaan pikemminkin vauhdittaa, jotta näitä asukkaille ja yhteiskunnalle hyödyllisiä ja laadukkaita asuntoja olisi tarjolla aiempaa enemmän.
Jari Riskilä, puheenjohtaja, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry